Ilmastonmuutoksen iso kuva – Glasgown lähestyvä ilmastokokous
International Energy Agency (IEA) julkaisee vuosittaisen World Energy Outlook – raporttinsa jälleen ensi viikolla, 13.10. Päivitetty raportti tulee toimimaan myös yhtenä policy paperina Glasgown COP26 Ilmastonmuutos konferenssissa, joka järjestetään marraskuun alussa. Päivitettyä raporttia odotellessa on hyvä jo ennakkoon kerrata ilmastonmuutoksen ja hiilensidonnan iso kuva jossa liikutaan. Etenkin aiheen toinen iso puolisko, nykyinen ilmakehässä jo oleva ylimääräinen hiilidioksidimassa, joka jää usein puheissa ja suunnitelmissa pienempään asemaan kuin päästöleikkaukset.
IEA julkaisi kuluvan vuoden toukokuussa ensimmäistä kertaa oman kannanottonsa hiilineutraaliuteen raportissa, joka kantaa nimeä ”Net Zero by 2050 – a roadmap for the Global Energy Sector”. Raportin sisällöstä on laajassa julkisuudessa keskusteltu verrattain vähän, debatin keskittyessä asiantuntijoiden ja aihetta aktiivisesti seuraavien kansalaisten piiriin. Raportissa huomion kiinnittää ennen kaikkea graafit, jotka koskevat IEA:n ennustetta CO2 päästöjen ja primääri energian kulutuksen kehityksistä vuoteen 2050 asti.
Ilmakehässä on hieman eri arvioista riippuen tällä hetkellä ylimääräistä hiilidioksidia noin 700–900 miljardia CO2 tonnia. Tämä hiilidioksidimassa on jo ilmassa ja se ei poistu, vaikka ihmiskunta onnistuisi leikkaamaan päästönsä nollaan ensi viikolla. Ja maailman sivilisaatiot eivät luonnollisesti onnistu leikkaamaan päästöjään ensi viikolla nollaan, jopa korona vuotena 2020 energiaan ja teollisuuteen liittyvät päästöt tippuivat vain marginaalisesti, niiden ollessa noin 34 miljardia CO2 tonnia (tai gigatonnia kuten lontooksi ilmaistu Gt usein suomennetaan). Alla oleva raportin kuvaaja 1.5. (IEA:n raportin sivulla 36) näyttää surullisen ennusteen CO2 päästöjen kehityksestä (energia ja teollisuusprosessien osalta – kaikki ihmisen aiheuttamat päästöt ovat noin 40 gigatonnia per annum) seuraavan 30 vuoden horisontilla. Muutos on lähes marginaalisen pientä koko maapallon tasolla.
Selitys tähän päästöjen verrattain stabiiliin kehitykseen on ennen kaikkea primäärienergian kasvu, joka näkyy kuvaajassa 1.6. Uusiutuvan energiankäyttö tulee kasvamaan, mutta sen suora vaikutus eri päästömuotojen CO2 intensiteetin laskuun on hidas ja vaatii merkittävästi aikaa (CO2 intensity of TES, kuvaajassa näkyvä sininen katkoviiva).
IEA:n ennusteet pohjautuvat niin sanottuun Stated Policies skenaarioon (STEPS) – joka kuvaa nykyisten sekä esitettyjen politiikka ja regulaatiomuutosten seurauksia energia -alalle. Kaksi edellä olevaa kuvaajaa toisin sanoen näyttävät miten vähän maailman päästöjen vähentämisestä on todellisuudessa menossa toteutukseen tai implementointi suunnitelmissa. Jopa paljon puhutun öljyn käyttömäärä on yhä kasvamassa, vaikka autojen polttoaine tai lentopetroli keskustelun perusteella voisi kuvitella toisin.
Maailman tänään tuottaessa energia-alaan ja teollisuuteen liittyviä CO2 päästöjä yhä massiivisella 30 gigatonnin vuositahdilla, meidän on pakko alkaa keskittymään päästöleikkausten ohessa yhtä kovalla ambitiolla hiilen sidontaan. Kuvitteellinen hiilidioksidin täyttämä globaalin yhteisön pahvimuki on ollut ääriä myöten täynnä jo vuosien ajan ja valunut pahasti yli – nyt siihen on pakko alkaa puhkomaan reikiä samalla kun nykyisiä päästöjä leikataan. Vastuullisuuden eturintamassa operoiva organisaatio ottaa 1+1 taktiikan käyttöön, päästöleikkausten ja hiilensidonnan ei tarvitse olla joko-tai valinta.
Viitteet: IEA:n Net Zero by 2050 raportti löytyy osoitteesta https://www.iea.org/reports/net-zero-by-2050
