Ympäristövastuu ja ilmastoteot tulisi olla jokaisessa yrityksessä huomioon otettuja seikkoja. Jokainen yritys tuottaa toiminnallaan päästöjä – oli kyseessä sitten iso monikansallinen korporaatio tai vain yhden hengen toiminimi. Sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi, että jopa toimitilojen lämmitys, kalustaminen, toimistotarvikkeet, tietokone ja työpuhelin tuottavat päästöjä. Sanalla sanoen kaikki, mitä ihminen tekee, tuottaa päästöjä – myös yritystoiminta.

Me emme kuitenkaan usko syyllistämisen voimaan. On kiistatonta, että jokaisen modernina aikana elävän ihmisen toiminnasta syntyy päästöjä. Omien toimien ympäristövaikutusta tulee kuitenkin alkaa tarkastella uusin silmin; kuten siivoamme kaatuneen kahvikupin jäljet lattialta, tulisi meidän siivota myös muut sotkut, joita teemme.

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan yksilön tai organisaation toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä, eli päästöjä, joita toiminnan tai tuotteen elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e). Hiilidioksidiekvivalentti on ilmastotieteessä käytetty suure, jolla kuvataan kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastovaikutusta. Päästöistä puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan massana (Kg).

Yrityksen toiminnasta aiheutuu väistämättä päästöjä. Yritysten päästölaskennassa käytetty GHG-protokolla on maailmanlaajuinen standardi hiilijalanjäljen laskentaan.

Scope 1: Suorat khk-päästöt, syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena paikan päällä toimipisteissä.

Scope 2: Ostoenergian päästöt: epäsuorat khk-päästöt, syntyvät yrityksen käyttämän sähkön tuottamisesta, lämmityksestä ja viilennyksestä (jos sähkö tuotetaan muualla ja ostetaan yrityksen käyttöön).

Scope 3: Epäsuorat khk-päästöt, syntyvät yrityksen toiminnoista, ja ne ovat ns. ylävirran päästöjä eli yrityksen tuotantoprosesseissaan tarvitsemien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä, ja/tai ”alavirran päästöjä”, joita yrityksen valmistamat tuotteet aiheuttavat.

Tyypillisesti hiilijalanjäljen kompensoinnilla tarkoitetaan yksittäisen ihmisen tai yrityksen suorittamaa hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan päästöjä vähentäviä hankkeita. Kompensaatio tapahtuu maksamalla kompensaation toteuttavalle yritykselle siitä, että se esimerkiksi suojelee metsää tai istuttaa puita.

Oxfordin CO2-kompensaatio-ohjeet eivät enää salli ollenkaan ns. päästöjen välttämiseen liittyviä hankkeita, kuten uusiutuvan energian rakennushankkeita. YK:n Science Based Targets vaatii samaa käyttöä muutaman vuoden siirtymäajalla. Vuosista 2024–2025 alkaen SBTi-tavoitteiden osaksi hyväksytään vain kompensaatioprojekteja, jotka sitovat hiiltä ilmakehästä.

Entä Suomeen liittyvä kompensoinnin mahdollinen kaksoislaskenta ja miksi Carbon Deed ei puhu kompensoinnista?

Kaksoislaskennalla tarkoitetaan kompensaatioiden yhteydessä tilannetta, jossa sama hiilensidonta lasketaan useammin kuin kerran hillintätavoitteen tai -velvoitteen täyttämiseen. Suomessa (ja suurimmassa osassa Euroopan maita) sijaitsevien metsien kohdalla ongelmana on ns. kaksinkertainen hyväksiluku (engl. double claiming): sama hiilensidonta hyväksiluetaan sekä hyvitysyksikön käyttäjälle (yritys) että isäntämaalle (Suomi). Poliittisella tasolla kaksoislaskennan välttämisen periaatteesta vallitsee laaja yhteisymmärrys ja mm. Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet valtiot ovat yksimielisiä siitä, että kaikki kaksoislaskennan muodot tulee välttää.

Ongelma on Suomessa kuitenkin tällä hetkellä vielä ratkaisematta vapaaehtoisten kompensaatioiden kohdalla, sillä Suomesta puuttuu kansallinen rekisteri, johon eri hankkeet rekisteröitäisiin, jolloin samalla valtio sitoutuisi olemaan laskematta näitä rekisterissä olevia eri hankkeita omiin nimiinsä. Tilanteesta on tehty ministeriöille vetoomus, jossa myös me olimme mukana (linkki blogiin) viimeksi syyskuussa 2021.

Nykytilanteen vallitessa me noudatamme ministeriöiden ohjeita (linkki tiedotteeseen), jotka on päivitetty viimeksi vuonna 2023. Tämä tarkoittaa sitä, että kaksoislaskennan takia ei puhuta kompensaatiosta, vaan kommunikoidaan ilmastotuesta. Tai kuten tiedotteessa sanotaan: ”Yritykset voivat välttää kaksoislaskennan valtion kanssa helposti tekemällä markkinoinnissaan ns. ilmastotukiväittämiä, jolloin käytetyt yksiköt auttavat myös Suomea kohti hiilineutraalisuustavoitetta.”

Tutkimusten mukaan puiden kasvattaminen on ylivoimaisesti tehokkain keino sitoa hiilidioksidia ilmakehästä, kun huomioidaan kustannukset ja tarvittava skaala. Hiilinieluna toimivan metsän kyky sitoa hiiltä kiihtyy puun kasvun myötä. Puun sitomiskyky on tieteellisesti tutkittu, mitattavissa ja ennustettavissa. Hiilinielun toimintaperiaatteet ja siihen vaikuttavat tekijät, kuten metsänhoito, ovat jatkuvasti hallinnassamme, sillä emme toimi muiden omistamia maita vuokraamalla.

Carbon Deedin istuttamat metsät on tarkoituksena säätiöidä, ja ne tullaan suojelemaan, jolloin kumppanimme voivat luottaa pitkäkestoiseen ympäristövaikutukseen. Metsä ja puut eivät tule päätymään lyhytaikaiseen hiilivarastokohteisiin, kuten paperiksi tai selluksi.

Molempia tarvitaan. Ilmakehässä on hieman eri arvioista riippuen tällä hetkellä ylimääräistä hiilidioksidia noin 600–900 miljardia CO2-tonnia. Tämä hiilidioksidimassa on jo ilmassa ja se ei poistu, vaikka ihmiskunta onnistuisi leikkaamaan päästönsä nollaan ensi viikolla.

Miljardien CO2-tonnien sitomiseen joudutaan turvautumaan myös kaikkein toiveikkaimmissa päästöleikkausskenaarioissa. IPCC:n raporttien osana ollut Hansen et al. (2017) artikkeli toteaa, että vaikka saavutettaisiin jopa -6% vuosittaiset päästöleikkaukset, tarvittaisiin silti hiilensidontaa lähes 300–500 miljardia CO2 tonnia mikäli globaali keskilämpötila halutaan pitää enintään +1,5 celsiusasteessa vuosisadan lopulla.

Maailman tänään tuottaessa energia-alaan ja teollisuuteen liittyviä CO2-päästöjä massiivisella 30 miljardin tonnin vuositahdilla meidän on pakko alkaa keskittymään päästöleikkausten ohessa yhtä kovalla kunnianhimolla hiilensidontaan. Kuvitteellinen hiilidioksidin täyttämä globaalin yhteisön kahvikuppi on ollut ääriään myöten täynnä jo vuosien ajan ja valunut pahasti yli – nyt siihen on pakko alkaa puhkomaan reikiä samalla, kun nykyisiä päästöjä leikataan.

Vastuullisuuden eturintamassa operoiva organisaatio ottaa 1+1-taktiikan käyttöön; monien yritysten ja organisaatioiden kohdalla päästöleikkausten ja hiilensidonnan ei tarvitse olla joko–tai-valinta, sillä resursseja on molempiin.

Kompensaatiossa tärkeänä kriteerinä on ns. lisäisyys, jolla tarkoitetaan sitä, että kompensaatiotoiminta on aidosti seurausta kompensaatiosta, eikä esimerkiksi tapahtuisi kompensaatiosta huolimatta. Esimerkiksi useiden tuulivoimalahankkeiden kohdalla tämä on nykyään jo epävarmaa, sillä uusiutuvan energian rahoituksen massiivisen kasvun myötä useat hankkeet saavat tarvittavan rahoituksen jo täysin markkinaehtoisesti.

Carbon Deedin joutomaiden metsitys on lisäistä toimintaa hyvin suoraviivaisista syistä; istutamme vain sellaisille joutomaille, joissa ei aikaisemmin ole ollut metsää, ja teemme vain taylor made -hankkeita. Yhtäkään metsää ei istuteta ilman asiakkaita.

Ei. Anekauppa oli yksinomaan katolisen kirkon entisaikojen erikoisuus. Kirkko keräsi aneita väittäen, että aneet lyhentävät aikaa, jonka sielu viettää kiirastulen epämiellyttävässä kiillottamossa. Näin aneet siis väitetysti auttoivat syntistä myös Jumalan edessä.

Ympäristövastuullisuuteen liittyvissä asioissa kysy on konkreettisista, tieteellisesti mitattavista asioista. Globaalisti ja Suomessa eri muodoissa tapahtunut luontokato on asia, josta löytyy 2000-luvun läpivalaisun kestävä tieteellinen näyttö ja todisteet. Samoin ilmakehässä oleva hiilidioksidimäärä voidaan mitata ilman partikkeleista, ja vastaavasti tunnemme nykyään erinomaisesti mm. puiden hiilensidontakyvyn osana sen biologisia prosesseja.

Yritys tai organisaatio ei liioin pysty ostamaan rahalla itseään ympäristövastuulliseksi. Päästöjen vähentäminen on edellytys kaikelle toiminnalle, vaikka tehtäisiin myös hiilensidontahankkeita. Ne eivät sulje toisiaan pois – päinvastoin; tämän päivän vastuullinen toimija tekee molempia. Yrityksen päästöjen kompensoiminen ei oikeuta tuottamaan päästöjä, sen sijaan haluamme normalisoida ajattelutavan, jonka mukaan yritys on itse vastuussa kuormasta, jonka toiminnallaan aiheuttaa ilmakehälle.

Carbon Deed on paras valinta yhteistyökumppaniksi, sillä

1. Toimintamme kestää kaikenlaisen läpivalaisun ja tarkastelun.

2. Toimintamme tulokset ovat aitoja ja todennettavissa.

3. Sidomme hiiltä ilmakehästä vähintään yrityksesi päästöjen verran. Annamme yrityksellesi hiilineutraaliuden avaimet.

4. Olemme toiminnaltamme 100-prosenttisen kotimainen yritys.

5. Yhteistyössä kanssamme on sosiaalisen vastuun aspekti; työllistämme istutusaikoina työttömiä nuoria sekä pitkäaikaistyöttömiä.

Yhä useammat yritykset ottavat isoja askelia ympäristö- ja ilmastovastuuasioissa kuluttajien ollessa samanaikaisesti valveutuneempia kuin koskaan aiemmin. Yrityksiltä odotetaan aitoja ympäristö- ja vastuullisuustekoja. Abstraktien lahjoitusten ja monimutkaisten sertifikaattien aito ympäristövaikutus on nousemassa syyniin, ja toimiala on tällä hetkellä suurennuslasin alla.

Monille etenkin kotimaassa ja pohjoismaissa liiketoimintaa tekevälle yritykselle on haastavaa osallistua erilaisiin kehittyvien maiden projekteihin: niiden toteutus jää monesti etäiseksi niin omalle henkilöstölle kuin asiakkaille, jos liiketoiminta tapahtuu pääasiassa Pohjoismaiden alueella. Samalla jopa Gold Standardin alaisista hankkeista löytyy runsaissa määrin selviä ongelmia.

Ilmaston ja ympäristön näkökulmasta on valtava menetys, mikäli lukuisa joukko kotimaassa toimivista yrityksistä jää edellä mainituista syistä pois hiilijalanjäljen ja päästöjen siivoamisesta. Samalla luontokato on mitä suurimmissa määrin erittäin paikallinen ongelma. On suomalaisten vastuulla sekä vähentää uhanalaisten lajien määrää ja kääntää viime vuosikymmenien kehitys kohti parempaa että huolehtia metsiemme monimuotoisuudesta. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista ulkomailla tapahtuvilla sertifikaattihankkeilla tai lahjoituksilla. Suomen luontokadon tilanteesta kirjoitamme pidemmin täällä.

Me olemme yrityksesi kumppani myös pohtiessanne aiheen viestintää, minkä lisäksi osallistumme kanssanne tarinankerrontaan. 2020-luvun ympäristöön ja ilmastoon liittyvän viestinnän täytyy olla ajan tasalla. Vastuullisuusteon tulee olla muutakin kuin toimiston seinällä vuosien ajan pölyttyvä A4-todistus. Vain siten saadaan sekä kuluttajat että omat kollegat innostumaan asiasta.

Hiilinielujemme sijainnin ansiosta tarjoamme toiminnallemme aidon ympärivuotisen validoinnin. Metsitysten näkeminen omin silmin ei edellytä lentämistä eri mantereelle. Tarjoamme kaikille asiakkaille tarkat koordinaatit ja vapaan pääsyn kohteelle. Tämä mahdollistaa myös erilaisen ja vaikuttavan viestintämateriaalin tuottamisen niin ulkoiseen kuin sisäiseen käyttöön. Käytännössä rajoitteena on vain mielikuvitus ja kameran tallennuskapasiteetti.

Puulajista riippuen yhden hehtaarin alueelle istutetaan noin 1600–2000 puuntainta. Helsingin yliopiston mittaustulosten perusteella Suomessa sijaitseva sekametsä sitoo hehtaaria kohden noin 300 CO2-tonnia elinkaarensa aikana.

Noudatamme laskennassa varovaisuusperiaatetta. Maaperä ja maan biomassa vastaavat Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan jopa samaa määrää hiilensidontaa kuin itse puusto. Me emme kuitenkaan laske maaperän hiilensidonnalle mitään painoarvoa, vaan ajattelemme sen varovaisuusperiaatteen mukaisesti mahdollisena “tuplahiilensidonta”.

Samasta syystä istutamme myös taimia yli kaksinkertaisen määrän verrattuna hiilensidonnassa käytettyihin laskuihin, jolla varaudumme mm. mahdollisiin myrskyvahinkoihin.

Puiden istutuksen hinta muodostuu maa-alan hinnasta, taimien, istutustyön ja mahdollisen tuhkalannoituksen hinnasta, sekä maanmuokkauskuluista ja arvioiduista metsänhoidollisista kuluista. Kuten muukin toimintamme, hinnoittelumme on avointa ja läpinäkyvää.