IPCC:n viimeisin raportti on kylmäävä, mutta herättää toivoa
Maanantaina julkaistiin jälleen YK:n alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti, jonka lukeminen ei taaskaan ollut miellyttävyydessään sitä, mitä toivoisi. Tärkeää asiaa se oli kuitenkin alusta loppuun. Tärkeimpänä seikkana voidaan raportista mainita sen toivoa herättävä aspekti; huolimatta akuutista ja hälyttävästä tilasta, johon maailma on ajautunut, on tulevaisuuden pelastamiseksi olemassa toivoa ja keinoja.
Raportin ydinviesti on selkeä: tilanne on hälyttävä, mutta ongelmaan on olemassa ratkaisu. Vuosien 2010 ja 2019 välillä kasvihuonekaasupäästöt olivat ihmiskunnan historian suurimmat. Päästöjen kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut, mikä luo uskoa tulevaan. Totuus on joka tapauksessa se, että ilman välittömiä ja tuntuvia tekoja 1,5 asteen lämpenemisen raja on ulottumattomissamme.
On todennäköisesti melko väistämätöntä, että saavutamme 1,5 asteen rajan joka tapauksessa ainakin tilapäisesti. Jos päästöjä onnistutaan vähentämään, on 1,5 astetta mahdollista jälleen alittaa vuosisadan loppuun mennessä.
Elintavoilla hyvinvointia ja kestävyyttä
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40-70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä on mahdollista. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan oikeanlaista politiikkaa ja sääntelyä, infrastruktuuria sekä teknologiaa, jotka mahdollistavat muutokset elintavoissa ja käyttäytymisessä. Elintapojen muutokset voivat myös parantaa terveyttä ja hyvinvointia. Vastuu ei ole kuitenkaan ainoastaan kuluttajilla, vaan ylemmän tahon toimijoilla, joiden tulee mahdollistaa muutos kansalaisille.
Merkittäviä tekoja, joita jokainen voi elämässään toteuttaa, ovat muutokset ruokavaliossa, liikkumisessa ja kulutuspäätöksissä. Punaisen lihan vähentäminen ja siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon ovat tuntuvia ilmastotekoja. Pyöräilyn, kävelemisen ja julkisten liikennöintivälineiden valitseminen yksityisautoilun sijaan ovat myös ilmaston kannalta tärkeitä toimia. Lentämisen vähentäminen ja korvaaminen esimerkiksi junamatkalla ovat asioita, joilla kuluttaja pystyy kantamaan kortensa kekoon.
Yksityisautoilun korvaaminen pyöräilyllä säästää rahaa ja luontoa ja lisää hyvinvointia.
Hiilensidontaa ja päästöjen puolittamista
Sen lisäksi, että hiiltä on sidottava ilmakehästä, on päästöjä vähennettävä. Fossiilisista polttoaineista tulee pyrkiä eroon ja ottaa käyttöön uusia teknologioita, kuten esimerkiksi vetypohjaisia ratkaisuja. Myös aurinko- ja tuulivoimaa tulee hyödyntää. Raportissa kerrotaankin niiden kustannusten laskeneen 2000-luvulla jatkuvasti.
“Päästöjen vähentämisen ohella hiilensidontaa on tehtävä kaikin mahdollisin tavoin ja keinoin, jotta planeettamme pysyisi elinkelpoisena.”
Metsät ovat tehokkaita hiilinieluja.
Tarvitsemme päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. Teollisuuden ja liikenteen sähköistäminen sekä materiaalien kulutuksen hillitseminen ovat elintärkeitä tekoja. Lisäksi teräs-, rakennusmateriaali- sekä kemianteollisuutta tulee uudistaa vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan.
Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö ovat tärkeitä päästövähennyksien osalta, minkä ohella niiden parista voi löytyä suuria hiilinieluja ja -varastoja. Tästä osasta IPCC:n raporttia onkin havaittavissa paljon yhtymäkohtia Carbon Deedin ydinidean kanssa. Tunnistamme uhat ja mahdollisuudet, joita tulevaisuus pitää sisällään. Tämän vuoksi toimintamme keskiössä on hiilinielujen luominen sekä luontokatoa vastaan taisteleminen.
Raportissa mainitaan kiihtyvä metsäkato ja maiden velvollisuus sen lopettamisessa. Metsitys, eli uusien metsien luominen maatalouden ja viljelyn uudistamisen ohella ovat seikkoja, joihin jokaisen valtion tulisi panostaa.
IPCC:n raportti vahvistaa sen, mitä me olemme jo tienneet: päästöjen vähentämisen ohella hiilensidontaa on tehtävä kaikin mahdollisin tavoin ja keinoin, jotta planeettamme pysyisi elinkelpoisena. Raportti vahvistaa entisestään tietoisuuttamme siitä, että olemme oikealla tiellä ja oikealla asialla.
Lähde:
