Hiilenkierto

Hiili on kaiken elämän moottori ja hiilidioksidi orgaanisten prosessien luonnollinen sivutuote. Metsät, eli puut, kasvit, sienet ja mikrobit toimivat hiilinieluina, jotka varastoivat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä itseensä ja maaperään. 

Carbon Deed kasvattaa sekametsää metsittämättömille joutomaille, jotka eivät aiemmin ole olleet metsitettyinä. Näin varmistamme aidosti uuden hiilinielun syntymisen, sen sijaan että puita istutettaisiin vain kaadettujen puiden tilalle. Luonnonmukainen sekametsä on paitsi tehokas tapa varastoida hiiltä, myös hyväksi luonnon monimuotoisuudelle.

Metsät hiilinieluina

Tiedeyhteisön konsensuksen mukaan ilmakehässä jo ennestään olevaa hiilidioksidin määrää pitää saada laskettua jopa 700–900 miljardilla tonnilla. Tämä ns. hiilivelka on syntynyt kiihtyvissä määrin viimeisen sadan vuoden aikana, eivätkä päästövähennykset auta tämän hiilidioksidin poistamiseksi ilmakehästä. Metsät ovat tutkimusten mukaan ylivoimaisesti tehokkain menetelmä sitoa hiilidioksidia tarvittavassa laajuudessa. Pohjoismaissa sijaitsevat metsät ovat hiilinieluna myös turvallinen, helposti saavutettava, mitattava ja todennettava ratkaisu. 

Puun kyky sitoa hiiltä kasvaa eksponentiaalisesti sen iän myötä. Carbon Deed -metsät on paitsi vakuutettu, myös säätiöity. Näin takaamme hiilinielun säilymisen yli sadan vuoden ajan, sillä metsiämme ei kasvateta talousmetsä-periaatteella, eivätkä puut näin ollen ohjaudu esimerkiksi paperin tai kartongin raaka-aineeksi. Kotimainen metsä on turvallinen ratkaisu, sillä Suomen vakaissa sääolosuhteissa metsäpalot ja puustoa tuhoavat hirmumyrskyt ovat äärimmäisen harvinaisia. 

Biodiversiteetin tukeminen

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä. Suomessa ja Pohjoismaissa tärkeimmiksi luontotyyppien uhanalaistumisen syiksi on arvioitu muun muassa metsien uudistamis- ja hoitotoimet, jotka ovat osa talousmetsien hoitoa.

Monipuoliset luonnonympäristöt ovat kaiken elämän edellytys. Terveet ekosysteemit tarjoavat elinympäristöjä planeettamme tuhansille eläin-, sieni- ja kasvilajeille. Ihmisestä johtuva luonnon monimuotoisuuden massiivinen köyhtyminen ajaa yhä useampia lajeja todelliseen ahdinkoon ja sukupuuton partaalle. Biodiversiteetin suojeleminen ja ennallistaminen on välttämätöntä ihmisen oman elämän, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tarvitsemme toimivan ekosysteemin, jotta sekä meille että tuleville sukupolville on tarjolla hengityskelpoista ilmaa, puhdasta vettä, ruokaa ja lääkeaineita.

Suomalaisessa talousmetsän hoitoon keskittyvässä näkökulmassa tuetaan metsän biodiversiteettiä huonosti. Me toteutamme hankkeet täysin eri näkökulmalla kuin perinteinen talousmetsän kasvatus, ja otamme metsän monimuotoisuuden huomioon:

• Luomme sekametsän jo taimikko vaiheessa

  • Lisäksi esimerkiksi kuusi ja mäntyvaltaisiin taimikkoihin jätetään kasvamaan lehtipuita, ja vice versa

• Lahopuiden säilyttäminen & lisääminen.

  • Lahopuun määrä on yksi tärkeimmistä metsän monimuotoisuuden indikaattoreista. Suomessa on arviolta 4 000–5 000 lahopuusta riippuvaista eliölajia (noin 20% metsälajien kokonaismäärästä)

• Mahdollisissa “vesistökohteissa” jätetään suojavyöhykkeet tehtäessä ojituksia tai lannoituksia

• Metsiin jätetään luonnontilaisia tiheikköjä eläimiä varten, eli niitä ei kaadeta harvennushakkuilla

Sosiaalinen vaikutus

Puiden istutus on paitsi erinomaista ajanvietettä luonnon keskellä, myös hyvä tapa tarjota ihmisille töitä tärkeän aiheen parissa. Me pyrimme työllistämään erityisesti ensimmäisiä kesätöitään etsiviä nuoria sekä vaikeasti työllistyviä, jotka ovat olleet työttömänä jo pidempään. 

Tietoyhteiskunnan kehityksen myötä on samalla myös harventunut niiden ammattien lukumäärä, johon pääsee osalliseksi ilman pidempiaikaista akateemista koulutusta tai ammatillista tutkintoa. Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimpien arvioiden mukaan jopa yli 100 000 vaikeasti työllistyvää henkilöä.

Taimien istutus on hyvää fyysistä aktiviteettia, jonka tekeminen ei vaadi aiempaa kokemusta. Saamme alle tunnissa opetettua kenelle tahansa, miten puiden istutus tapahtuu.

YK:n loppuvuodesta 2015 julkaisemat kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGs) kuluvalle vuosikymmenelle ovat konkreettisesti läsnä joutomaiden metsien istuttamisesta ja metsien ekologiasta puhuttaessa. SDG -kokonaisuuden muodostavasta seitsemästätoista eri tavoitteesta, meidän toimintamme kohdentuu erityisesti tavoitteisiin 13 ja 15, jotka koskettavat ilmastotekoja ja maanpäällistä elämää.