Luontokato – mitä se merkitsee ja mitä sille voi tehdä?

Luonto ympärillämme katoaa, eli ihmiskunnalla on ongelma – haluatko olla osa ratkaisua? Luontokato on nykypäivän ihmisen vitsaus ja tarkoittaa eliölajien katoamista sekä pienenemistä. Se merkitsee luonnon elinkirjon eli biodiversiteetin heikkenemistä. Käytännössä siis luonnon monimuotoisuus – kasvit, eläimet, mikrobit ja sienet – köyhtyy ja hiipuu. Tämä prosessi on käynnissä nyt ja tulee jatkumaan kiihtyvällä tahdilla, jos sen suitsimiseksi ei ryhdytä toimiin. Me olemme jo ryhtyneet työhön ja aiomme jatkaa sitä tulevaisuudessakin. Jokainen yritys on tervetullut mukaamme tähän prosessiin, jolla luodaan kotimaahamme kestävän hyvinvoinnin edellytykset vielä tulevaisuudessakin.

 

Luontokato on läsnä myös Suomessa

Populaatiot pienenevät tai häviävät kokonaan, jolloin joko lajien yksilömäärät pienenevät tai kokonaiset lajit katoavat. Luontokatoa ei tapahdu ainoastaan kaukana kotimaasta, Amazonin metsissä, joissa lajikirjo on satumaisen suuri, vaan myös Pohjolassa, omien rajojemme sisäpuolella. Moniko eteläsuomalainen on nähnyt kotikonnuillaan esimerkiksi kuukkelia? 

Suomessa joka yhdeksäs laji on uhanalainen ja kuukkeli ei ole ainoa eläin, jota uhkaa luonnon yt-neuvottelut. Muita ovat muun muassa saimaannorppa, ripsisiippa ja raakku. Raakkua eli jokihelmisimpukkaa esiintyi aiemmin lähes kaikkialla Suomessa. Tätä nykyä sitä löytää enää ainoastaan pääasiassa Lapin joista. Raakun suvunjatkamismahdollisuuksia rajoittavat ilmansaasteet, ympäristömyrkyt, öljyvahingot, torjunta-aineet sekä vesien likaantuminen ja rehevöityminen ja muiden lajien kuten isäntälajien tilan heikkeneminen. 

Massasukupuutto ei koske ainoastaan yksittäisiä lajeja, vaan se uhkaa lähes jokaista eliötä. Eläinten selviytyminen perustuu kykyyn sopeutua vallitseviin olosuhteisiin, mikä ei ole niille haaste. Haaste – joka useiden kohdalla muodostaa esteeksi – on muutoksen nopeus: koskaan aiemmin ei evoluutiohistoriassa ole muutos ollut näin nopea. Evoluution mittapuulla olosuhteiden muuttuminen tapahtuu niin äkkiä, silmänräpäyksessä, että siihen on mahdotonta kyetä mukautumaan. Tämän muutoksen aikaansaaja ja vauhdittaja on ihminen.

Luontokato on ihmisen itselleen kaivama kuoppa

Ihminen on osa luontoa, halusi tai ei. Luonnossa kaikki on yhteydessä kaikkeen, mikä tarkoittaa sitä, että myös ihminen on yksi palanen isossa moniosaisessa kokonaisuudessa. Ihmiskunta ei siten kaiva kuoppaa pelkästään eläimille, vaan myös itselleen. Me emme itsekään säästy luontokadon vaikutuksilta, jos emme puutu asiaan. Kun ravintoketjut tuhoutuvat, saamme tuntea seuraukset nahoissamme. 

Pölyttäjät vaikuttavat ruoantuotantoon, minkä lisäksi metsien kyky sitoa hiiltä on erityisen oleellinen ihmisen kannalta. Näitä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi, jotka liittyvät kiinteästi myös talouteen; maailman bruttokansantuotteesta yli puolet on riippuvaista monimuotoisesta luonnosta.

Ekosysteemipalvelut liittyvät nimenomaan monimuotoiseen luontoon. Siten esimerkiksi talousmetsät, joissa on yksi valtapuulaji, eivät edistä biodiversiteetin säilymistä. Eri eliölajit muodostavat ikään kuin hienonhienon verkon, jossa kaikki ovat yhteydessä toisiinsa – joko suoraan tai välillisesti, yleensä sekä että. Tämä on sekä heikkous että vahvuus; kun yksi laji romahtaa, se vaikuttaa myös muihin lajeihin. Mutta toisaalta monimuotoisuus on myös valtti muutoksia ja häiriöitä vastaan taistelussa, joista yksi hyvä – ja kaikkien tuntema – esimerkki on ilmastonmuutos.

Luonnon järjestelmää voisi kuvata erittäin monimutkaiseksi, hauraaksi, hienon hienoksi ja ikiaikaiseksi kellokoneistoksi, jonka pienimmätkin osaset ovat aikojen saatossa nivoutuneet saumattomiksi yhteen. Tämä kokonaisuus on toisinaan suurten mullistusten myötä järkkynyt, mutta lopulta aina onnistunut saavuttamaan tasapainon. Nyt kuitenkin näyttää mahdolliselta, että tämä hieno ja herkkä koneisto on kohdannut vastustajan, jonka aiheuttaman muutoksen edessä sopeutumiskyvyllä ja evoluution nerokkuudella ei enää ole mahdollisuutta nähdä uutta huomenta. Nyt on menossa kuudes sukupuuttoaalto, jonka aiheuttaja on ihminen, me kaikki. 

 

Ratkaisun käden ojentaminen

Etkö halua olla enää osa ongelmaa? Haluatko toimia, mutta et tiedä miten? Mitä sinä voisit tehdä tämän massiivisen uhan alla? Samaa pohtii moni muukin. Mitä ihmettä minä, yksittäinen ihminen, voin tehdä tällaisen ongelman edessä? Meillä on sinulle helppo vastaus: aika paljonkin. Voit ryhtyä kanssamme luomaan luonnon ekosysteemipalveluita omaan kotimaahasi. Tämä tarkoittaa puiden istuttamista alueille, joille niitä ei muuten istutettaisi. Luomme siis uutta luonnonvaraista sekametsää, joka sitoo hiiltä, ja tukee luonnon monimuotoisuutta. Nämä metsät tarjoavat kodin lukuisille ja lukuisille eliöille, tuottavat happea ja edesauttavat Suomen luonnon säilymistä ja elpymistä. Se on konkreettinen, kirjaimellinen ja kotimainen ase luontokatoa vastaan. Sinä voi olla osa tätä kaikkea.

Sen sijaan, että kaivamme itsellemme kuoppaa, voimme täyttää sitä. Voit liittyä yrityksesi tai työpaikkasi kanssa kumppaniksemme, ja aikaansaada konkreettisia tekoja luontokadon estämiseksi. Yhdessä saamme aikaan ihmeitä.

 

Lähteet:

Luontokato uhkaa myös ihmistä – Helsingin yliopisto

Vaakakupissa tulevaisuus – Sitra

Previous
Previous

Emmi Berlin Carbon Deedin neuvonantajaksi ja Advisory Boardin jäseneksi

Next
Next

Milloin metsä on hiilinielu?