Hiilinielujen hinta
Hiilinielujen romahdus on tullut monelle yllätyksenä ja syyt ilmiön taustalla on nyt käsitelty Luonnonvarakeskuksen selvityksessä.
Ilmiöön vaikuttaa suuresti männyn kasvun hidastuminen, joka on yksi Suomen yleisimmistä puista. Tätä selittävät metsien ikärakenne - vanhat puut kasvavat hitaammin - sekä kuivuus ja puiden lisääntyminen; käpysadon tuottaminen vie männyltä paljon energiaa. Lisäksi liian voimakkaat hakkuut ja harvennukset ovat selittävä tekijä.
Jotta tässä ei olisi vielä tarpeeksi haasteita, mukaan kuvioon tulee taloudellinen aspekti; ilmaista ei hiilinielujen romahdus ole. Suomi on sitoutunut EU-asetukseen, minkä johdosta Suomen on vuoteen 2025 mennessä saavutettava tietty hiilinielutaso. Tämä Lulucf-asetus asettaa Suomelle tietyt hiilinielutavoitteet, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Jos Suomi ei tässä onnistu, pitää sen ratkaista tilanne ostamalla maankäytön nieluyksilöitä niiltä EU-mailta, jotka ovat ylittäneet omat tavoitteensa. Jos Suomi ei onnistu tavoitteissaan, voi hintalappu tälle olla miljardeja.
Painetta lisännee vielä Tilastokeskukselta tullut tieto, jonka mukaan Suomi lämmittää ilmastoa yhtä paljon kuin 1990-luvulla. Metsät - jotka ovat maamme suurin hiilinielu - ovat heikentyneet niin paljon, että huolimatta kolmen vuosikymmenen aikana tehdyistä päästövähennyksistä on tilanne sama kuin 90-luvulla.
Metsät ovat Suomen keuhkot. Tarvitsemme maahamme luonnollista sekametsää, jota ei tulla käyttämään sellun, paperin tai kartongin valmistukseen ja jonka elinkaari ei tule päättymään siihen, että se vapauttaa sitomansa hiilen takaisin ilmakehään.
Kenties uusi luonnonsuojelulaki sekä YK:n luontokokouksessa solmittu sopimus 30 %:n suojelusta tulevat edesauttamaan tavoitteiden saavuttamista. Hiilinielujen romahduksen taloudelliset vaikutukset voivat tulevaisuudessa muutoin nousta kohtuuttoman kalliiksi Suomelle ja suomalaisille – puhumattakaan luonnolle koituvista vaikutuksista.
