Usein kysytyt kysymykset osa 2

Edellisessä FAQ-artikkelissamme käsittelimme hiilidioksidin sitomiseen liittyviä termejä ja keskeisiä käsitteitä ja kysymyksiä, joita toisinaan yhteistyökumppaniemme kanssa käymme läpi. Tässä artikkelissa keskitymme yritysten vastuullisuuteen, omaan toimintaamme sekä joihinkin haasteisiin, joita esimerkiksi lainsäädäntö asettaa.

Luontokato, meidän yrityksemme vaikutus ympäristölle ja ilmastolle – mitä väliä?

Olemme sitä mieltä, että ympäristövastuu ja ilmastoteot tulisi olla jokaisessa yrityksessä huomioon otettuja seikkoja. Jokainen yritys tuottaa toiminnallaan päästöjä – oli kyseessä sitten iso monikansallinen korporaatio tai vain yhden hengen toiminimi. Sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi, että jopa toimitilojen lämmitys, kalustaminen, toimistotarvikkeet, tietokone ja työpuhelin tuottavat päästöjä. Sanalla sanoen kaikki, mitä ihminen tekee, tuottaa päästöjä, myös yritystoiminta.

Me emme kuitenkaan usko syyllistämisen voimaan. On kiistatonta, että jokaisen modernina aikana elävän ihmisen toiminnasta syntyy päästöjä. Omien toimien ympäristövaikutusta tulee kuitenkin alkaa tarkastella uusin silmin; kuten siivoamme kaatuneen kahvikupin jäljet lattialta, tulisi meidän siivota myös muut sotkut, joita teemme.

Kaikki tietävät, miltä oma asuinympäristö näyttää, jos tavarat jättää hujan hajan eikä jälkiä siivoa. Jos asuu yhdessä jonkun toisen kanssa, saattaa välillä joutua kinastelemaan, kenen vastuulla siivoaminen on. Taustalla on kuitenkin konsensus siitä, että jäljet tulisi siivota. Helpoiten tämä hoituu siten, että jokainen siivoaa omat jälkensä sitä mukaan, kun niitä syntyy ­– refleksinomaisesti, ilman debattia. Yhteinen ympäristö pysyy siistinä vain, jos jokainen kantaa vastuun omista jäljistään.

Miten yrityksen hiilijalanjälki muodostuu?

Kuten edellä todettiin, aiheutuu yrityksen toiminnasta väistämättä päästöjä. Yritysten päästölaskennassa käytetty GHG-protokolla on maailmanlaajuinen standardi hiilijalanjäljen laskentaan. (GHG = Green House Gas Protocol – Corporate Value Chain Accounting and Reporting Standard) 

Scope 1: Suorat khk-päästöt, syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena paikan päällä toimipisteissä. 

Scope 2: Ostoenergian päästöt: epäsuorat khk-päästöt, syntyvät yrityksen käyttämän sähkön tuottamisesta, lämmityksestä ja viilennyksestä (jos sähkö tuotetaan muualla ja ostetaan yrityksen käyttöön).

Scope 3: Epäsuorat khk-päästöt, syntyvät yrityksen toiminnoista, ns. ”ylävirran päästöjä” eli yrityksen tuotantoprosesseissaan tarvitsemien tuotteiden valmistuksessa syntyvät, ja/tai ”alavirran päästöjä”, joita yrityksen valmistamat tuotteet aiheuttavat.

Näistä kolmesta scopesta – kuten GHG:ssä puhutaan ­– muodostuvat yrityksen päästöt.

Onko yritysten pakko hyvittää hiilijalanjälkensä?

Päästöjen hyvittämisellä tarkoitetaan eri asiaa kuin päästökaupalla, jota säätelee laki. Yrityksen päästökompensointi on vapaaehtoista, mutta erittäin suositeltavaa. Kuluttajat ovat valveutuneita ja odottavat kaikilta yrityksiltä ympäristövastuuta. Puheiden sijaan yrityksiltä odotetaan tänä päivänä aitoja ympäristötekoja.

Yrityksen ilmastovaikutusten huomioiminen ei ole enää poikkeus vaan sääntö. Tarjoamme vastuullisille yrityksille mahdollisuuden erottua ja toimia suunnannäyttäjinä tavalla, joka perustuu tieteeseen, on läpinäkyvä ja paikallinen. Kanssamme rahasi eivät kirjaimellisesti häviä savuna ilmaan osana hankalasti todennettavia globaaleja hankkeita, vaan hoidamme homman kotiin rehellisesti metsittämällä joutomaita lähellä toimintaanne, Suomessa. 

Mikä on tehokkain tapa sitoa hiiltä ilmakehästä?

Tutkimusten mukaan puiden kasvattaminen on ylivoimaisesti tehokkain keino sitoa hiilidioksidia ilmakehästä, kun huomioidaan kustannukset ja tarvittava skaala. Hiilinieluna toimivan metsän kyky sitoa hiiltä kiihtyy puun kasvun myötä. Puun sitomiskyky on tieteellisesti tutkittu, mitattavissa ja ennustettavissa.

Hiilinielun toimintaperiaatteet ja siihen vaikuttavat tekijät kuten metsänhoito ovat jatkuvasti hallinnassamme sillä emme toimi muiden omistamia maita vuokraamalla. Carbon Deedin istuttamat metsät on tarkoituksena säätiöidä, joten kumppanimme voivat luottaa pitkäkestoiseen ympäristövaikutukseen. Metsä ei ainoastaan sido hiiltä vaan tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä tarjoamalla elinympäristön tuhansille lajeille.

Päästöleikkaukset vai hiilensidonta ilmakehästä?

Molempia tarvitaan. Ilmakehässä on hieman eri arvioista riippuen tällä hetkellä ylimääräistä hiilidioksidia noin 700–900 miljardia CO2-tonnia. Tämä hiilidioksidimassa on jo ilmassa ja se ei poistu, vaikka ihmiskunta onnistuisi leikkaamaan päästönsä nollaan ensi viikolla.

Miljardien CO2-tonnien sitomiseen joudutaan turvautumaan myös kaikkein toiveikkaimmissa päästöleikkausskenaarioissa. IPCC:n raporttien osana ollut Hansen et al. (2017) artikkeli toteaa, että vaikka saavutettaisiin jopa -6 %:n vuosittaiset päästöleikkaukset, tarvittaisiin silti hiilensidontaa yli 500 miljardia CO2-tonnia mikäli globaali keskilämpötila halutaan pitää maksimissaan +1,5 asteessa vuosisadan lopulla.

Maailman tänään tuottaessa energia-alaan ja teollisuuteen liittyviä CO2-päästöjä yhä massiivisella 30 gigatonnin vuositahdilla, meidän on pakko alkaa keskittymään päästöleikkausten ohessa yhtä kovalla ambitiolla hiilensidontaan. Kuvitteellinen hiilidioksidin täyttämä globaalin yhteisön kahvikuppi on ollut ääriään myöten täynnä jo vuosien ajan ja valunut pahasti yli – nyt siihen on pakko alkaa puhkomaan reikiä samalla, kun nykyisiä päästöjä leikataan.

Vastuullisuuden eturintamassa operoiva organisaatio ottaa 1+1-taktiikan käyttöön; monien yritysten ja organisaatioiden kohdalla päästöleikkausten ja hiilensidonnan ei tarvitse olla joko–tai-valinta, sillä resursseja on molempiin.

Metsät ja puut päästöjen hyvittämisen välineenä?

Päästöjen hyvittämisessä tärkeänä kriteerinä on ns. lisäisyys, jolla tarkoitetaan sitä, että päästöjen sitominen on aidosti seurausta hyvitystoiminnasta, eikä tapahtuisi siitä huolimatta, että päästöjen hyvittämiseen ei ryhdyttäisi. Esimerkiksi useiden tuulivoimalahankkeiden kohdalla tämä on nykyään jo epävarmaa, sillä uusiutuvan energian rahoituksen massiivisen kasvun myötä useat hankkeet saavat tarvittavan rahoituksen jo täysin markkinaehtoisesti.

Carbon Deedin joutomaiden metsitys on lisäistä toimintaa hyvin suoraviivaisista syistä: istutamme vain sellaisille joutomaille, joissa ei aikaisemmin ole ollut metsää, ja teemme vain taylor made -hankkeita. Yhtäkään metsää ei istuteta ilman asiakkaita.

Entä Suomeen liittyvä päästöjen sitomisen mahdollinen kaksoislaskenta?

Kaksoislaskennalla tarkoitetaan päästöjen hyvittämisen yhteydessä tilannetta, jossa sama hiilensidonta lasketaan useammin kuin kerran hillintätavoitteen tai -velvoitteen täyttämiseen. Suomessa sijaitsevien metsien kohdalla mahdollisena ongelmana on ns. kaksinkertainen hyväksiluku (engl. double claiming): sama hiilensidonta hyväksiluetaan sekä hyvitysyksikön käyttäjälle (yritys) että isäntämaalle (Suomi). Poliittisella tasolla kaksoislaskennan välttämisen periaatteesta vallitsee laaja yhteisymmärrys ja mm. Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet valtiot ovat yksimielisiä siitä, että kaikki kaksoislaskennan muodot tulee välttää.

Ongelma on Suomessa kuitenkin tällä hetkellä vielä ratkaisematta vapaaehtoisten kompensaatioiden kohdalla. Suomesta puuttuu kansallinen rekisteri johon eri hankkeet rekisteröitäisiin, ja samalla valtio sitoutuisi olemaan laskematta näitä rekisterissä olevia eri hankkeita omiin nimiinsä. Tilanteesta on tehty ministeriöille vetoomus, jossa myös me olimme mukana, viimeksi syyskuussa 2021.

Carbon Deedin ja toteuttamiemme joutomaiden metsitysten kohdalla kyse on käytännössä siitä teoreettisesta riskistä, päätyykö metsä vuosien päästä kasvettuaan Luonnonvarakeskuksen toteuttamaan kansalliseen metsäinventaarioon (Valtakunnan metsien inventointi, VMI). Esimerkiksi kahden hehtaarin palstan kohdalla kyse on teoreettisen pienestä todennäköisyydestä, mutta mahdollisesta tapahtumasta (Suomen metsien inventaario tehdään tietokonemallinnuksilla, eikä konkreettisesti kuten varaston inventaario, valtakunnan pinta-alan ollessa aivan liian suuri ihmisten käveltäväksi).